Mä oon aina pitänyt lyhythihaisia villaneuleita varsinaisina turhakkeina, mutta hetki sitten tajusin vasta niiden tarpeellisuuden. Ne säilyttää lämmön tärkeillä alueilla; kroppa pysyy lämpimänä, mutta esim. sukkapuikot ei takerru pitkiin hihoihin neuloessa. Nerokasta. Ja tietty esimerkkien voima on aina kova, upeita lyhythihaisia neuleita on tehty muuallakin, parhaimmiten mieleen on jäänyt Tytin tunika, Särmän Norotakki ja Mian ihana perusneuletakki. Zephyrstylen Juliet alkoi heti kummitella mielessä kun näin siitä pidempiä versioita. Lyhyt ja levenevä neuletakki ei innostanut, mutta pidempi versio kyllä ja kovaa! En raaskinut tällä kertaa tilata ohjetta, vaan katselin kuvista apuja ja pistelin menemään. Ja lopputuloksesta en voisi tykätä enempää! Lyhyen käytön perusteella toimiva, lämmin ja pehmeä. Alaska on ihanaa lankaa, perusrouheaa villaa, muttei kutita lainkaan. Kuvaamaan piti päästä heti kun napit oli kiinnitetty, vaikka ilma oli synkkä ja valoa vähän.

2307002521_01cca6fa08.jpg?v=0

JULIAANA

ohje: oma sovellus Julietin kuvista
lanka: Garstudion Alaska, 400 g
puikot: 4.5mm ainaoikeissa ja 5 mm helmapitsissä
napit: kädentaidot messuilta v.2006 hankittu,
jonkun puukäsityöläisen tekemät


2307002507_762164185e.jpg?v=0

2307002499_19804138c3.jpg?v=0

2307002495_ac01767217.jpg?v=0

Nyt puikoilla myssy kevättakin kaveriksi, bambutunika kummityttökullalle ja pitsisukat. Kaikki sopivat Project Spectrum -teemaan, joten hetkeen ei Jaanamaassa katsella sinapinkeltaisten lasien lävitse. Onneksi jääkaapista löytyi eiliset ruoan jämät, tänään on ollut taas niin kiva tehdä käsitöitä, kuunnella musiikkia ja syödä ystävän kanssa lakusuklaajätskiä, ettei kertakaikkiaan oo jäänyt aikaa kotihommille.