Tein takin pienimmän koon mukaan ja lisäsin vain rutkasti pituutta, koska olen pitkäselkäinen. Hihoihin halusin kanssa lisää mittaa, sitä tuli ehkä jo aavistus liikaakin, mutta eipähän palella ranteita. Vaakapalmikkoa oli erittäin mielenkiintosta tehdä kaiken tuon sileän neuleen jälkeen, kavennuskerrokset jäivät kurjasti näkymään palmikon ylä- ja alapuolelle, mutta ei ne luonnossa näy noin kovasti. Tykkäsin ohjeesta ja mallista niin kovasti, että tulen varmasti käyttämään sitä myöhemmin perusvillatakkien "pohjana". Näihin kuviin piti vielä tulla Olivia kainaloon (niisk!), olisi sopinut sävyihin niin hyvin. Kuvitelkaa siis pikkupiski vielä polvelle tai vierelle puunjuureen...