Jaanamaa muuttaa uusiin tiloihin, tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijat!
Blogilistalle muutin jo uuden osoitteen, niin että sitä kautta blogiani lukevat ohjautuvat automaattisesti oikeille sivuille. Tämä vanha rakas blogi jää tänne muistoksi, joten jos etsiskelet vanhempia juttuja, niin ne löytyvät tulevaisuudessakin tästä osoitteesta.
]]>
Virkkasin ruusuja jämälangoista tällä mahtavalla ohjeella. Ainakin yhdestä tuli pinni.
Kirpparilta mukaan lähti punaista sydänkangasta (1 e), pitsiliinoja neljä (1.5e)
kaunis ristipistotyyny (5 e)
Arabian kukkokuppi (1.5 e). Pieni pala lohjennut, mutta täällä ei sellaisista itketä.
Kukkokupin alla äidin kirpparilöytö; kastehelmi lasinaluset (6 kpl yht. 1 e, muutamassa pieni lohkeama). Näiltä syödään suklaanpaloja kahvin kaverina.
Nämä ihanat taulut löytyivät jo reilu kuukausi sitten pihakirppikseltä Karkkilasta. Olen kauan kaivannut eläimiä esittävien koulutaulujeni rinnalle kasviaiheita ja ne tuntuvat olevan kiven alla. Sain kaksi kasvitaulua ja mäyrän yht. 20 e. Mahtavaa.
Puut olohuoneessa, mäyrä makuuhuoneen toisella vihreällä seinällä.
Postipoikakin piristi päivääni ja toi laatikkoon kaunista lankaa Kanadasta. Pigeonroof-studiosin Kristan värjäämää merinovillaa.
Näistä vyyhdeistä tulee isona Folded, kunhan sohvalla majailevat Kerrera ja Abalone valmistuvat.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan; nyt niiden ei-niin-kivojen-hommien pariin ja yöksi töihin...
]]>
Makuuhuoneeseen sain mittojen mukaisen sängynpäädyn synttärilahjaksi.
Äitini kummitädin virkkaaman sängynpeiton olen Dylonilla värjännyt ruskeaksi. Alkuperäinen haaleankeltainen / beige väri oli jotenkin likainen ja tylsä.
Olohuoneeseen sohva sai käsinojilleen puiset pienet tasot, joiden päällä kahvi- ja teemukit pysyvät pystyssä. Nyt kelpaa käpertyä sohvannurkkaan neulomaan ja nauttimaan iltapalaa.
Hevoshyllyyn sain idea serkultani. Schleich- hevosia ja puuta; hepoista ensin pienet palat pois mattoveitsellä ja sitten liimalla sekä ruuveilla naulakkoon kiinni. Sitkeät pikkuponit kannattelevat mielellään koruja, peiliä ja pantoja. Aika söpö ja käytännöllinen :)
Nyt vielä ikkunoiden pesu ja verhojen vaihto, niin kodissa näyttää jälleen mukavammalta.
]]>Näitä ihania kuoseja on vaikea vastustaa. Yritin kyllä ja torjuin jo monet muut kankaat. Ehkä minäkään en tarvitse viittä eri lastenkuosista tunikaa. Mutta nämä mä tarvitsen ja oon myös toteutuksiin tyytyväinen. Ihan parhaita kotipuuhailuvaatteita! Ja tilasin muuten myös lisää mukavuuskangasta talven varalle, sen kuitenkin yksivärisenä:)
Kiitos avusta, koneenvuokrasta ja muonituksista Annille!
Tunikan kaava on Suuri käsityökerho -lehdestä 4/2010.
Pilvikangas Ikasyriltä, lohikäärmekangas Sampsukalta. Molemmat interlock-trikoota, 1,20 m. Lisänä vähän tukikangasta neppikaitaleisiin, viisi painonepparia ja vähän resoria. Pilvipaidassa on 3/4 hihat ja avarampi pääntie, lohikäärmeissä pitkät resorit kädenteillä ja hieman pienempi kaula-aukko.
Syyskauden ensimmäinen takki on valmiina. Ruskatakki lämmittää sekä värillään, että villaisuudellaan. Molempia lämpöominaisuuksia tarvittiin tänään, kun osaan maata on jo satanut ensilumi. Täällä etelässä tosin ikkunasta katsoen näytti kauniilta ja aurinkoiselta, mutta tuuli antoi jo esimakua tulevasta talvesta.
RUSKA
Ohje: Annabelle cardigan by Katya Wilsher (rav.linkki)
Lanka: Cascade 220, n.400 g
puikot: 5 mm
Viimeiset varastossa olleet Cascadet huhuilivat heti tämän mallin perään, kun siihen Ravelryssä törmäsin. Tykkäsin kovasti neuleen pintakuviosta ja rouhesta syksyisestä ilmeestä. Mun mielestä lanka ja etenkin sen väri sopivat tähän erinomaisesti.
Ja varsin mukava takki tuli; ainoastaan se harmittaa, ettei lanka riittänyt täyspitkiin hihoihin. 3/4-hihaiset takit kyllä näyttävät kivoilta, mutta kaipaan hihojen lämpöä ihan ranteisiin asti. Napit ovat vanha kirpparilöytö vuosien takaa; metallisia, pronssinvärisiä ja juuri sopivasti kahdeksan kappaletta. Ompelin ne heti paikoilleen neuleen valmistuttua ja sovitusvaiheessa huomasin nappien killittävän söpösti rivissään, mutta nurjalla puolen neuletta :) Ja eikun alusta uudelleen...
]]>Itse olin ajatellut vain haahuilevani Tukholmassa tuon muutaman tunnin ajan; ehkä olisin piipahtanut muutamassa vaatekaupassa ja loput ajasta kuluttanut kaupunkia katsellen ja kahviloissa herkutellen. Onneksi yksi puuhakas työkaverini oli ottanut selvää Tukholman käsityö- ja askartelutarviketarjonnasta, joka yllätti siis iloisesti. Ja kaikki kaupat sijaitsivat ihan kevyen kävelymatkan varrella!
Ensimmäinen kohde oli Östermalmstorgetilla sijaitseva Pärlshoppen. Kaunis helmi- ja korutarvikeliike, josta napsittiin pieniin kippoihin muutamia kaunokaisia kotiin tuomisiksi. Ostin elämäni ensimmäiset swarowskit sekä yksittäisiä koristeellisia helmiä mm. korvakoruiksi. Liike oli kaunis ja toimi ehkä enemmän visuaalisena nautintona kuin huippumahtavana tarvikkeenhankintapaikkana.
Seuraava kohde sai sitten meidät kolme näpertelijää huokailemaan ja kiljahtelemaan innosta. Mahtava Panduro Hobby Kungsgatanilla tarjosi kaikkea mitä toivoa saattoi. Liike oli iso ja nettikauppakin näytti ensivilkaisulta ihan toimivalta. Jo pelkkä korutarvikeosasto oli vaikuttava.
Mukaan tarttui mm. ihanaa metsäneläin kangasta, vispipuuron väristä polvekenauhaa, muutamat korunosat, leimasimia sekä paperi- että kankaanpainantaan ja lahjapaperia.
Näiden lisäksi poikettin kahdessa keskustan kangaskaupassa, mutta sieltä pääsin ulos ostamatta mitään. Lopuksi nautiskeltiin voimaannuttavat herkut kahvilassa ja suunnattiin onnellisin mielin laivaan tutkimaan aarteitamme ja ideoimaan uutta risteilyä samalle suunnalle.
Tällaisina päivinä on mahtavaa koluta kirppareita, ihmetellä metsän ja puutarhan antimia ja sisustaa kotia syksyyn.
Olen pukeutunut punaiseen, keittänyt lahjoitetuista omenoista purkkitolkulla sosetta pakkaseen, ulkoillut ja ihastellut luontoa, löytänyt "uuden" kirjoituspöydän, viimeistellyt syksyn ensimmäisen villatakin ja levittänyt keittiön lattialle uuden omatekoisen maton.
Takista parempia kuvia, kunhan saan jonkun nakitettua kameran taakse...
]]>
SAMMAL - huivi
Ohje: Citron, Knitty winter-09
Lanka: Virolainen merinovilla, n. 200g
puikot: 4 mm
Tein huivistani kaksi "osuutta" isomman kuin alkuperäisessä ohjeessa, että sain kaiken langan menemään ja että saan isosti lämmikettä.
Tykkään hurjana noista "rimpsuloista" ja reunuksesta. Ja väreistä. Ja viron villan karkeasta, mutta erittäin lämpimästä tunnusta. Ja tykkäsin kyllä kovasti neuloakin tätä, vaikka pääasiassa pelkkää sileää tehtiinkin. Täydellinen telkkari- ja yövuoroneule. Saatan tehdä joskus toisenkin.
Vietin viime lauantain emalikorukurssilla Annin kanssa. Homma oli helppoa ja koukuttavaa; valmiille kuparipohjille tupsuteltiin sirottimella emalivärejä ja lasihelmiä ja koko komeus n. 800 asteeseen sulamaan. Lopputulos ei aina vastannut alkuperäisiä odotuksia, mutta iloisiakin yllätyksiä koettiin korujen jäähdyttyä.
Kuvassa osa saaliista, muutama koru on jo matkannut kohti uusia kotejaan...
Pienistä rinkuloista saattaa muotoutua magneetteja tai hiuspinnin koristeita, eläinhahmoista joko riipuksia tai koristeita vaikka pipoihin. Iso renkula päätyy omaksi kaulakoruksi ja toisen vastaavan annoin jo ystävälleni.
Tässä isossa riipuksessa on kuparipohjan päällä ensin valkoinen ohut emalointi, josta kupari kuumetessaan puskee vihreää väriä läpi. Jäähdytyksen jälkeen pintaan on sipaistu vielä ohuelti turkoosia ja poltto on toistettu. Nauha uupuu vielä.
Koruinnostus sai uutta puhtia, kun päädyin eräänä vapaapäivänä lajittelemaan sekaiset korumateriaalini siististi uusiin kirkkaisiin laatikoihin. Nyt näkee taas, mitä missäkin on ja homma sujuu huomattavasti sutjakammin.
Toinen innostuksen herättelijä on ollut paikkakunnalle avattu askartelu- ja helmikauppa Mulperi & Helmiäinen. Muutaman kerran olen siellä jo helmiä ja tarvikkeista silitellyt. Mukava uutuus Salon käsityötarviketarjontaan! Sieltä hankin myös aasialaista kristallia kirkkaana ja savunvärisenä, joista syntyi äidille synttärimuistaminen. Kristalleja jäi vielä sen verran, että taidan saada niistä itsellenikin auringossa kauniisti välkkyvän rannenauhan.
Koruvaijerissa hopeoituja helmiä, aasialaista kristallia ja hopealukot.
Kaulakoru, jossa akryylikukka, hematiittihelmiä sekä hopeoitua metallilankaa ja -ketjua. Tykkään. Näitä syntyy varmasti lisää lähiaikoina.
Turkoosi silkkiin solmittu makeanvedenhelminauha sterlinghopeisilla osilla. Ajateltu pidettävän kaulassa rinkula ja lukot eteenpäin. Helmet ovat erittäin voimakkaan turkooseja, harmi etten saa vangittua helmien upeaa väriä kuvaan.
Jotain, minkä kamera vangitsee, on syksyn upea väriloisto. Onneksi sateen välissä aurinkokin pilkahtelee ja luonto tarjoaa mahtavia sävyjään. Nyt lenkille!
Tykästyin jo kauan aikaa sitten takin esikuvana olleeseen puseroon, lähinnä tämän ihanan kukkamaisen pitsin vuoksi. Itse pusero ei kuitenkaan houkutellut, varsinkin kun tarve kevyelle takille oli kovempi. Yhdistelin mielessäni pitsin ihaniin, blogistaniasta mieleen jääneisiin neuleisiin (kuten Sinin ja Jatan takit) ja valitsin langaksi jo kauan varastoissa marinoituneen soija-bambulangan.
Takki on neulottu pyörönä kainaloihin asti, olat yhdistetty kolmen puikon päättelyllä ja hihat tehty ylhäältä alaspäin poimimalla silmukat kädenteiltä ja neulomalla lyhennetyin kerroksin pyöriömäistä muotoa alkuun. Kädenteiden viimeistelyt on neulottu i-cord päättelyllä.
Lopputuloksesta tuli oikein mainio; löysä ja vilpoinen lanka sopii malliin ja pitsistä pilkistää kivasti alla oleva vaate läpi. Kuvissa takin alle joutui jo yhdistämään pitkää, sen verran kirpakat on alkusyksyn ilmat :)
GLASGOW LACE CARDIGAN
ohje: omaa ja lainattua,
(pitsikuvio IK:n syksy 2006 )
lanka: Hjertegarn ribboo, 350 g
puikot: 4 mm
